Viime vuonna kesälomareissulla meinasi jano iskeä kun vesitankki oli vuotanut itsensä tyhjäksi. Reissu piti lopulta tehdä irtovesikannujen varassa.
Kategoria: 2018
Kuukausi Itämerellä: parhaat, taianomaisimmat ja synkimmät hetket
Kun selvisimme sumusta ja kovasta kelistä. Kun pääsimme hamstraamaan ruokaa automarketiin. Kun wc jumittui, kun patjat kastuivat, kun luoviminen rasitti. Tässä reissun huiput ja aallonpohjat.
Puoli kuuta Palangasta, Virosta vähäsen, Porkkalasta ei päivääkään: loma loppui vääjäämättä
Auringon laskiessa Hiidenmaan lähestyessä alkoi tapahtua. Auringonlasku värjäsi maiseman mahtavaksi! Kevyt usva nousi horisonttiin tehden tunnelmasta taianomaisen. Oli kuin olisimme edenneet unessa.
Fiilistelyvideoita reissulta
Arjen vastapainoksi on tullut aloitettua kuvamateriaalien läpikäynti. Ohessa muutama lyhyt pätkä, jotka saavat ainakin minut vielä merelle ja lomatunnelmiin.
Ilkeä verkonmerkki, sumu ja tyven: purjehdus Liepajasta Viroon
Pahaenteinen lipullinen poiju keikkui ilkikurisesti vain muutaman kymmenen metrin päässä meistä, eikä meillä ollut hajuakaan, mihin päin verkko jatkuisi.
Parasta purjehduksessa
Tyhjä horisontti siintää silmissä. Siellä ei ole mitään. Ja samalla siinä on kaikki.
Ukkosta Klaipedassa (ja vähän matkapurjehduksesta Gdansk-Klaipeda)
Hoin ”Faradayn häkki, Faradayn häkki!” kun räpelsin keulaluukkua auki, salamoiden risteillessä yläpuolella.
Viisi päivää avomerellä
Ehkä viimeistään silloin huomasimme pystyvämme tähän koitokseen, ja meistä alkoi tuntua, että tätä menoa voisi jatkua peräti viikkoja, ei vain päiviä.
Merille lomps
Viimein on aika nauttia kovan työn hedelmistä. Kevät ja kesä tähän saakka on mennyt pitkien päivien parissa. Venettä on tullut laitettua käytännössä joka ilta töiden jälkeen, viikonloppujen lisäksi.
Libertan linssiluteet
Jos rehellisiä ollaan, purjehdus sijoittui iltaan lähinnä pehmeän valon takia, ja sitä puolestaan tarvittiin kuviin meistä ja veneestämme!