LIBERTA – Vene vapauteen

Alla listamme ikimuistoisista hetkistä Itämeri-purjehdukselta. 🙂 Hetket on numeroitu, mutta ne eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Ensin tiivistelmä, mitä, missä ja milloin:

Itämeren kierros, heinäkuu 2018

Purjehdus alkoi 2. heinäkuuta ja päättyi 27. heinäkuuta

Reitti: Helsinki – Gdynia – Gdansk – Klaipeda – Liepaja – Kõiguste – Kärdla – Lohusalu – Helsinki (Suomi – Puola – Liettua – Latvia – Viro – Suomi) Tarkka reitti täällä.

Pisin aika yhtäjaksoisesti merellä: Purjehdus Helsingistä Gdyniaan, 2.-7. heinäkuuta, viisi vuorokautta.

Toiseksi pisin aika: Purjehdus Liepajasta Kõigusteen 21. heinäkuuta – 22. heinäkuuta, puolitoista vuorokautta.

Erikoista: koko kuukauden kestävä pohjoistuuli! Alunperin mietitytti etelään pääsy, mutta se sujui vauhdilla. Lopulta jouduimmekin jännittämään enemmän, ehdimmekö pohjoistuulissa kotiin ennen loman loppua!

Parhaat hetket

1. Kun Jussi kuivaa KAIKKI ukkosmyrskyssä kastuneet patjat ja peitot Klaipedan sataman pesuhuoneen kuivurissa. Siihen menee koko ilta, mutta hän tekee kuin tekeekin sen. En ole hetkeen rakastanut ketään niin paljon! 😀 – Kaisu

2. Kun Jussi on ohjannut meidät pois vilkkaalta laivaväylältä Irbensalmesta sumussa ja yön pimeydessä. Aamulla sumu on hälvennyt, moottori sammutettu ja purjeet nostettu. Kyllä kelpasi tulla vahtiin. – Kaisu

3. Matkapurjehduksen rasittamina vierailemme Liepajan isossa Rimi-automarketissa ostamassa kasseittain edullisia, niin paikallisia kuin ylikansallisia herkkuja veneeseen, ja nautimme salongissa runsaan iltapalan, jossa enemmän on enemmän. – Kaisu

4. Kun Jussi korjaa alkumatkasta jumiin menneen wc:n onkimalla pumpusta pois kaiken sinne juuttuneen eloperäisen aineksen. Niin ällöttävää, niin sankarillista! Meidän ei tarvitsekaan kakata ämpäriin! – Kaisu

5. Kiertely polkupyörillä Viron Hiidenmaalla ja Liettuan Kuurinkyntäällä. Seesteiset, kesäiset, lämpimät päivät luonnon keskellä. Heinäsirkkojen siritys, maan ja metsän tuoksu. – Kaisu

6. Viiletämme hyvässä sivuvastaisessa Gdanskista kohti Klaipedaa, ohi pahamaineisen Kaliningradin, purjeet trimmissä, isopurje esimerkillisesti reivattuna. Merenkäynti on kovaa, melkein liian kovaa, muttei ihan. Aurinko laskee, pimeys nousee, mutta silti kaikki vain sujuu. Hallitsemme tämän homman! – Kaisu ja Jussi

7. Kun pääsemme viiden avomeripäivän jälkeen Gdyniaan ja korkkaamme lonkerot. Olemme sankaripurjehtijoita, ainakin oman elämämme! – Kaisu ja Jussi

8. Rakkauden hetket ja hitaat aamut. – Jussi

9. Kun Kaisu puikkelehti pimeässä yksin rahtilaivojen seassa. ”Sit olin vaan, et ei täs midist, meen näiden välistä.” – Jussi

10. Kun Kaisu uskalsi jäädä yksin vahtiin yöllä ja etenkin Puolan rannikon kovissa keleissä. Tai Irbensalmen sumussa. Voin sanoa, että ei olisi joka poika uskaltanut. – Jussi (Huomautus: ehken vain ymmärtänyt pelätä, koska en tiennyt tarpeeksi! 😀 – Kaisu)

11. Kun tuuliperäsin alkoi ohjata. Kallis hankinta ja paljon työtä vaatinut asennus. Oli kyllä hienoa kun se ohjasi nätisti ja piti suunnan myös Puolan rannikon todella isoissa ja hankalissa aalloissa. – Jussi

12. Hernerokkasumu hälvenee Irbe Straitin jälkeen yhtäkkiä ja aurinko on jo ylhäällä. Uusi päivä on koittanut. – Jussi

13. Kun syödään Kaisun kanssa runsasta, paikallisia herkkuja sisältävää aamupalaa omin pikku kätösin kunnostetussa salongissa. – Jussi

14. Kun istutaan kannella kotisatamassa Sindbadilla, aurinko on laskenut, skumppa noussut ja syömme hyvällä ruokahalulla hyvää pizzaa. Onnistunut reissu on takana, pimennystä odottava kuu valaisee ja lämmin sauna odottaa. – Jussi ja Kaisu

Synkimmät hetket

1. Herään parin tunnin iltaunilta matkalla Klaipedasta joko Pavilostaan tai – jos tuulet eivät ole suosiolliset –  lähempänä sijaitsevaan Liepajaan. Kun katson plotteriin, varmuuteni siitä, että olemme edenneet huikean määrän merimaileja, vaihtuu tyrmistykseen siitä, että olemme kyllä edenneet, mutta suoraan itään. Emme siis lainkaan sinne, minne piti päästä, eli pohjoiseen! Kryssimme 16 tuntia. Lopulta luovutimme ja ajoimme moottorilla kolme tuntia Liepajaan. – Kaisu

2. Jätämme Klaipedassa kaikki keulahytin patjat, peitot ja petivaatteet tuulettumaan paahtavan kuumalle veneen kannelle. Muutamaa tuntia myöhemmin ukkospuuska kastelee ne läpimäriksi. – Kaisu

3. Kun katson kannelle ennen torkuille menoa Irbe Straitilla. Vilkas liikenne olisi ollut riittävän paha pimeässä, nyt kaiken on peittänyt läpinäkemätön harmaus. Sumu on niin tiukka että näkyvyys on varmasti alle 50 metriä. Tuntuu pahalta jättää Kaisu vahtiin kun itseäkin hirvittää. – Jussi

Taianomaisimmat hetket

1. Kun kuljemme moottorilla kohti Hiidenmaan Kärdlaa, aurinko laskee, ja sää on utuinen. Jos Liberta joskus uppoaa ja pääsee purjeveneiden taivaaseen, siellä näyttää tältä. Siellä se lipuu hiljaisuudessa, jumalallisen valon kultaamana kohti taivaallista, ikuista horisonttia. – Kaisu ja Jussi

2. Kun ajamme vuokrapyörillä karkuun ukonilmaa Liettuan Kuurinkyntäällä meren rannalla, aivan vesirajassa. Taivas on syvän tumman sininen, merellä on utua, maa, vesi ja ihmiset odottavat. – Kaisu

3. Kun Villestä saadaan hyvä hymykuva! 🙂 – Jussi ja Kaisu

4. Auringonlaskut ja -nousut. Päivän herääminen yövahdissa. Siinä on jotain hienoa, jota harvemmin kokee. – Jussi

Hurjimmat hetket

1. Tuuli nousee yllättäen Villen ollessa yövahdissa Puolan rannikolla, keli on kovaa ja aallot suuria, melkein myrskyä, koko seuraavan päivän. – Kaisu ja Jussi

2. Lähdemme Liepajasta sakeassa sumussa, emmekä ole huomata AIS-järjestelmässä näkymätöntä kalastusalusta, joka ilmestyy eteemme kuin tyhjästä. Täpärästi väistämme toisiamme. Sitten ajamme plotterin tulomatkalla piirtämää reittiä, jotta pääsemme pois satamakanavasta ja tuloväylältä. Sumu on kuin harmaa seinä, ja olemme absuluuttisesti sokeita. – Kaisu ja Jussi

3. Kun olemme ajaa verkkoon Latvian rannikolla. – Kaisu ja Jussi

…Tarkemmin sumusta ja verkosta täällä.

Sokerina pohjalla kuvasatoa, olkaa hyvät:

Herkku, jota ”kaikki” söivät Gdyniassa, ja avomeriosuuksien kirjaherkku.

Teksti ja kuvat: Kaisu ja Jussi 

P.S. Piditkö jutusta? Klikkaa tykkää ja pysyt matkassa mukana! 🙂