Tuulen viemää ja ohjaamaa

Yksi viime vuodelta asennusta odottamaan jääneistä varusteista oli tuuliperäsin. Tänä keväänä se oli prioriteettilistan kärkipäässä, jotta sitä päästäisiin kesälomareissulla testaamaan.

Meidän tuuliperäsin on Windpilotin Pacific Plus. Uudet tuuliperäsimet maksavat rahteineen Suomeen helposti vähintään 5 000€, Pacific Plus ilman kuljetuksia 7 000€. Tästä johtuen peräsimen osto uutena ei ollut varsinaisesti vaihtoehto. Ja hinnoista johtuen käytettyjä ei juuri myyntilistoilla notku. Näitä tuli katseltua useammastakin maasta. Kun viimein sattui myynti-ilmoitus vastaan, täytyi tarjoukseen tarttua. Pacific Plus on astetta kookkaampia veneitä varten, mutta ainakaan ei voiman pitäisi loppua kesken meidän venettä ohjatessa.

Mittoja kiinnikkeistä.

Tuuliperäsimen asennus osoittautui viime vuonna hankalaksi, mistä koitui kohtuuttomasti murhetta. Jotta asennus olisi ylipäänsä mahdollista, veneen perään tulisi hitsata sitä varten kiinnike. Lisäksi perän säilytyslaatikot vaikeuttivat sopivan kohdan löytymistä tukivarsien asennukselle.

Jotta asennus olisi ylipäänsä mahdollista, veneen perään tulisi hitsata sitä varten kiinnike.

Onneksi Sindbadilta löytyi kaveri, jolle alumiinin hitsaus on tuttua ja asia saatiin sovittua jo talvella. Aikataulujen vuoksi itse työn tekeminen meni kuitenkin viime tinkaan.

Tuuliperäsimen teline uimatason alareunaan.

Pete väsäsi semmoisenkin taideteoksen tuuliperäsimen asennusta varten, etten olisi osannut kuvitellakaan. Paitsi että veneen perä on kovera, uimatason alareuna kapenee sivuja kohden. Pete värkkäsi telineen, joka istui kuin hanska. Aluslevyn päälle on hitsattu muotoon leikattu 8-millinen levy, johon vielä pultit tuuliperäsintä varten istutettu kiertein. Hieno värkki!

Telineen paikoilleen saaminen meinasi mennä viime hetkeen, olihan kevät kylmä ja ammattimies kiireinen. Onneksi kuitenkin viimeisellä viikolla ennen veneiden yhteislaskua löytyi pari sateetonta päivää työn tekemiseen.

Telinettä paikoilleen hankalan tuulisessa kelissä.

Mun mielestä tämä on taideteos!

Pete sai kuin saikin telineen paikoilleen, niin että pari iltaa jäi aikaa vielä maalaukseen ja itse tuuliperäsimen asennushommiin. Hienoa työtä! En olisi uskaltanut unelmoida noin hienosta toteutuksesta! Kiitos vielä Pete!

Samalla kupruillut uimataso ja pakoputken ympäristö vedettiin sileäksi ja uutta väriä pintaan.

Sitten olikin mun vuoro laittaa rälläkkä laulamaan ja vetää väriä pintaan.

Tuuliperäsimen asennus oli hankalaa johtuen perän laatikoista. Sopivassa kohdassa asennukselle oli paapuurin puolella tilaa, mutta styyrpuurin puolella laatikon reuna estää asennuksen.

Tuuliperäsimen tukivarren mallausta - Liberta.fi
Tukivarren kiinnityskohdan mallausta.

Hieman alemmas asennettuna styyrpuurin puoleinen kiinnike meni hyvin ja sen sai sopivasti luukun reunan alapuolelle (vasen kuva). Paapuurin puolella sen sijaan (oikean reunan kuva) laatikon pohja tulee eteen. Lopulta asennus tehtiin siihen, niin että kiinnikkeen yläosa tuli laatikon sisään, alapuolen jäädessä alle. Se on vielä asentamatta, mahdolliset vaihtoehdot pultin asennukseen ovat keskimmäisen kuvan reunasta lapsen käden kokoinen rako tai reiän teko laatikon pohjaan…

Tuuliperäsimen jalkojen asennus vaati jalkojen lyhennystä, mikä oli pakko tehdä pala kerrallaan, ettei vahingossa tullut ottaneeksi liikaa… Jalkojen kiinnikkeet olivat todella tiukat ja niiden irrotus lyhennystä varten oli aina hyvän hyötyliikunnan takana.

VIDEO editoitavana, tulossa myöhemmin! 🙂

Useamman mallaus ja modauskierroksen jälkeen runko viimein paikoillaan.

Illan pimeinä tunteina myös itse tuuliperäsimen peräsin saatiin paikoilleen. Tai tarkalleen ottaen sain. Siihen aikaan ei juuri muita pyörinyt hommissa, joten sovittelu täytyi tehdä yksin. Liinat kiinni ja lopulta se sinne holahti. Reippaasti etuajassa. Peräsin oli paikoillaan perjantai-iltana joskus ennen yhtätoista, veneiden laskun alkaessa lauantaina seiskalta…

Jonkun verran hommoo jäi vielä vesillekin, esim. keskitukien modaus ja väärästä metallista tehtyjen osien tilalle Saksasta tilattujen osien vaihto.

Myöhemmin myös lavat löysivät paikkansa veneen perästä. Seuraavana ohjelmassa onkin itse härpäkkeen käytön opettelu. Mutta siihen meneekin vielä joku aika, onhan tehtävälistalla vielä reilusti hommia…

Lapa jäähän, kiekko reppuun, nimi lehteen? – Lapa ilmaan, vene veteen, nimi blogiin.

-Jussi 

Lisää juttuja kategoriasta Vaikeimman kautta, löydät tästä

Lisää juttuja kategoriasta Veneen kunnostus, löydät tästä

 

 

Yksi kommentti artikkeliin “Tuulen viemää ja ohjaamaa

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.