Kohti horisonttia
Alati oman elämänsä risteyskohdassa. Näin minua kuvailtiin viime syksynä, ja kuvaus oli täysi tosi. Kaikki tulevaisuudensuunnitelmat tuntuivat yhtä hyviltä, kunhan niihin sisältyisi reissaamista kauas pois.
Päässäni risteili epämääräisiä ajatuksia purjehduksesta, irtiotosta. Suunnitelmani oli jäsentymätön ja epärealistinen, ensi askeleet sitä kohti ottamatta. Lähinnä kulutin aikaani haaveillen. Selasin Facebookin Kivojen tyyppien gastipörssiä ja Crewseekers Internationalia. Ehkä jotakin tällaista, ehkä joskus, kunhan sopiva paatti sattuu kohdalle?
Vietin epämääräisessä välitilassa kolmisen vuotta. Tuona aikana minulle kirkastui sentään jotakin: ajatus kokonaisvaltaisesta vapaudesta, vapauden tärkeydestä ihmiselle, kirkkaasta horisontista, jota kohti minun tuli tähdätä.
Suunnitelmani oli jäsentymätön ja epärealistinen, ensi askeleet sitä kohti ottamatta.
Irtiottoni purjehduksen parissa olivat jääneet kahteen Suomen Purjelaivasäätiön kahden viikon mittaiseen matkapurjehdukseen, joista nautin suunnattomasti. Ja toisella niistä kohtasin Jussin. Neljännellä tapaamisella Jussi esitteli kirjahyllynsä, jonka toinen (seinän korkuinen) osio oli täynnä kirjoja siitä, kuinka maailmanympäripurjehdus tehdään, toinen siitä, kuinka se rahoitetaan. Tiesin melko pian, etten lähtisikään purjehduspummiksi kaukomaille, vaan hänen mukaansa.
Jussi on tehnyt unelmansa eteen todella paljon enemmän kuin minä omani, muun muassa ostanut matkapurjehdukseen sopivan veneen! (Lisäksi hän osaa purjehtia, mikä myös on ehdoton plussa, jos aikoo pitkälle purjehdukselle. 😉 ) Minä puolestani mietin vielä ensi askelia, kuten pitäisikö minun käydä purjehduskurssi, vai riittäisikö tuleva kesäpurjehduksemme taitojen kasvattamiseen.
Vilpitön pyrkimyksemme on johdattaa meidät maailman merille ennemmin tai myöhemmin.
Nyt olemme tilanteessa, jossa otamme konkreettisia askelia kohti yhteisen unelmamme toteutumista. Askeleilla on nimiä, kuten tuuliperäsin, tutka, AIS-järjestelmä, pohjan maalaus, seinien maalaus, veneen sähköjen uusiminen ja miljoonia muita asioita to do -listalla. Emme tiedä, mihin nämä askeleet vievät ja missä ajassa, mutta vilpitön pyrkimyksemme on johdattaa meidät maailman merille ennemmin tai myöhemmin.
Tervetuloa blogiimme seuraamaan valmistautumista!
Kaisu
Elinikäinen haave todeksi pala kerrallaan
Mikä on elämääsi määrittävä harrastus? Taannoinen keskustelu hyvän ystävän kanssa herätti taas pohtimaan sitä mikä on tärkeää. Elinikäinen haave pitkän matkan purjehduksesta oli hautautunut pahasti taustalle ajan ja energian mennessä mökkiremppoihin. Vaikka vanhan kesämökin pelastaminen olikin hienoa ja tärkeää, on purjehdus ja meri kuitenkin onnellisuuteni lähde.
Maailmanympäripurjehdus on ollut haaveeni pikkupojasta asti. Muistan edelleen hetken, jolloin ajatus syöpyi mieleeni. Ihmettelin betonista purjevenettä Vaasan Merenkyntäjien laiturin ohi veneillessä. Faija kuvaili sitä niin isoksi, että sillä voisi vaikka purjehtia maailman ympäri.
Siitä hetkestä lähtien ajatus pitkän matkan purjehduksesta on kulkenut mukana. Ja oikeastaan koko aikuisiän koen tehneeni töitä asian eteen. Ensimmäinen oma vene tuli ostettua opiskeluaikoina Prisman kassan säästöjen, opinto- ja muun lainan yhdistelmällä.
Faija kuvaili sitä niin isoksi, että sillä voisi vaikka purjehtia maailman ympäri.
15 vuotta myöhemmin havahduin siihen, että muut asiat ovat ajaneet unelmasta ohi. Jotain tarttis tehdä. Omassa ajattelussani lähdin siitä, että haluanko mä tätä oikeesti? Onko musta tähän? Varasin matkan huhtikuun hyiselle Atlantille Azoreilta Irlantiin. Matka oli aivan fantastinen ja nautin täysin rinnoin Atlantilla olosta. Kyllä, tää on edelleen mun juttu!
Minulla oli ollut nettiveneen vahti käytössä vuosikaudet, mutta lompakolle sopivaa, kriteerit täyttävää venettä ei ollut tullut vastaan näiden vuosien aikana. Keväällä 2016 kuitenkin palaset napsahtivat viimein paikoilleen. Projektikuntoinen alumiininen Van de Stadt 34 tuli myyntiin sopivaan hintaan. Heti puhelin kouraan ja katsomaan. Siitä se veneen tarina sitten lähti…
Valtavaa kakkua on palasteltu pienemmiksi paloiksi ja hommat ovat edenneet vauhdilla.
The reissun suunnittelu sai kunnolla liekkiä alleen kun aloin seurustella Kaisun kanssa. Redbul Rakkaus on antaa siivet! Yhteinen palo pitkille purjehduksille on saanut töppöstä toisen eteen ihan toista tahtia. Valtavaa kakkua on palasteltu pienemmiksi paloiksi ja hommat ovat edenneet vauhdilla. Yhteistä maalia kohti on mahtava tehdä duunia, vaikka päivät voivatkin vähän venyä.
Jussi
Lisää juttuja kategoriasta Henkilökohtaista löydät tästä
3 kommenttia artikkeliin “Seikkailu alkaa!”