Gdanskin lumo

Vaikka Liberta.fi kertookin pääasiassa purjehdusprojektistamme, kirjoitamme tänne ajoittain myös matkailujuttuja. Projektin edistyessä matkailun osuus tuleekin kasvamaan. 🙂

Tähän kohteeseen Itämeren eteläpäähän voi sinnikäs suomalainen purjehtia. Kävimmekin jo vähän fiilistelemässä vierasvenesatamia.

IMG_5707
Komeita julkisivuja Vanhassakaupungissa kevätauringon viime säteissä.

Siispä. Kokemuksemme Gdanskista, olkaa hyvät!

The Reissu -projekti on samalla myös säästöprojekti, joten haimme edullista, mukavaa kaupunkikohdetta, joka katkaisisi kevään odottelun ja loputtoman maaliskuun, siis ne 31 päivää loskaista, muka-valoisaa mutta tosiasiassa talvista, pysähtynyttä aikaa, joka matelee hitaasti loppuakseen juuri ennen silmänräpäyksessä venehommissa kuluvaa huhtikuuta. (Jos minulta kysytään, maaliskuu on se julmin kuukausi. Mutta ymmärrän toki, miksi huhtikuu on saanut tämän tittelin.)

IMG_5716
Illan hämy. Kesällä varmasti vieläkin lumoavampi!

Moni tuttava suositteli Gdanskia, mutta lähdin sinne skeptisen odottavalla asenteella. Mielikuvat Puolasta liittyivät lähinnä itäblokin eri ulottuvuuksiin. Kuinka epäreiluja ennakkoasenteeni olivatkaan, ainakin tämän kaupungin suhteen!

Matkaa valitessamme mielessämme oli myös tulevan heinäkuun purjehdus: millaisia olisivat Gdanskin, Sopotin ja Gdynian vierasvenesatamat, ja miltä tämä kaikki näyttäisikään heinäkuussa?

Yö laskeutuu, sitä ennen julkisivujen lumoava värimaailma.

Historian monet kerrokset

Gdansk sijaitsee Pohjois-Puolassa, Itämeren rannikolla jokisuistossa. Saavuimme paikalle pitkäperjantain aamuna, ja sumun peitossa kaupunki näytti uhkaavasti samalta kuin maaliskuinen Suomi. Siis noin sään puolesta. Näin upeaa rakennuskantaahan meillä ei ole.

IMG_5659
Sumuvaipassa jylhä itäeurooppalaisuus heräsi henkiin. Kanaalin mustanpuhuva nosturi on 1300-luvulta.

Kevät oli onneksi hieman pidemmällä. Päivän valjetessa valkeni myös pääsiäiseen hiljentyvä kaupunki kaikessa kauneudessaan. Vanhankaupungin poikki kulkeva katu Dluga, kaikki Hansa-korttelit, kanava rantaravintoloineen sekä merirosvo- ja Soldek-laivoineen, patsaat, taidokkaat fasadit, runsaat yksityiskohdat katulampuista koristeellisten kaiteiden kautta ravintoloiden pikkutarkan yksityiskohtaiseen sisustukseen, hämmästyttävän vanhat rakennukset, kuten kanavan varrella kauppalaivoja 1300-luvulta palvellut mustanpuhuva nostokurki Stary Zuraw ja maailman suurin tiilikatedraali Bazylica Mariacka.

Viehättävät yksityiskohdat:

Gdansk tuntuu sekoitukselta Eurooppaa ja Baltiaa. Se on yhdistelmä Tallinnaa, Kööpenhaminaa, Riikaa… Se paitsi faktuaalisesti sijaitsee Itämeren rannalla, myös näyttää yhdeltä kaupungilta Itämeren rannalla. Historia on ylitsepursuavan runsas keskiajalta Hansa-kauppiaiden kautta toiseen maailmansotaan, kommunismiin ja ihmisoikeustaistelijapresidentti Lech Walesaan.

Viehättävä Vanhakaupunki

Kanavan molemmin puolin sijaitseva merimuseo loihti eteemme monta kerrosta ylitsevuotavan runsaasti väritettyä, kekseliäästi havainnollistettua merenkäynnin historiaa ja teknologian kehitystä. Englanninkieliset opasteet olivat hieman kehnot, puolaksi aiheista olisi saanut enemmän irti. Käväisimme myös vuonna 1948 rakennetussa SS Soldek-höyrylaivassa, joka tällä hetkellä kelluu toimettomana museokohteena kanaalin varressa.

Niin ikään vierailimme maailmanpyörässä, vaikka se tuskin näkyi korkeiden talojen ylitse. 🙂 Maisemat olivat silti auringonlaskussa kauniit.

Helpoiten tavoitettavat ja historiallisimmat kohteet ovat Vanhassakaupungissa Pitkätorin (Dlugi Targ) ohittavan Ulica Dluga -kadun varrella. Katu kulkee renessanssityyliseltä Kultaiselta Portilta (Zlota Brama, rakennettu 1612), noin 500 metrin matkan ja päättyy Vihreälle portille (Brama Zielona, rakennettu noin 1570). Matkaoppaan mukaan puolalaiset kuninkaat kulkivat usein tämän reitin vieraillessaan kaupungissa. Siksi reitti onkin nimeltään Droga Krolewska eli Kuninkaan tie. Sen varrelle jää muun muassa Neptunus-suihkulähde, Raatihuone ja Arturin hoviksi kutsuttu renessanssipalatsi.

Neptunus ja kohtalokkaat pulut. Kuvaustilanteeseen liittyy valitettava episodi, jossa linnut ilmeisesti kokivat allekirjoittaneen uhaksi. Uhkaan vastattiin aimo annoksella sitä itseään.

Toisin sanoen, kävelemällä Vanhassakaupungissa opaskirjan kanssa taattuun turistityyliin paikasta saa jo paljon irti. 😉

Kylpylätunnelmaa ja keskiaikaa – Sopot, Gdynia ja Malbork

Gdanskia ja parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevia Sopotia ja Gdyniaa kutsutaan kolmoiskaupungiksi, ja mekin teimme päivämatkan näihin kahteen kaupunkiin. Kyseessähän ei ole mikään metropoli, joten juna-asema ja oikea paikallisjuna löytyvät helposti. Ajelimme ohi lähiöiden, siirtolapuutarhojen, siistien ja ei niin siistien omakotitalojen sekä jättimäisten kerrostalojen, jotka kommunismin ihanteesta muistuttaen kurottivat taivaaseen ja jatkuivat kauas kuin suuri seinä.

Gdynian laituri ja ranta:

Ajoimme ensin reitin loppupäähän Gdynian Orlowoon, jossa päänähtävyys oli pitkä ranta ja komea kallio, Klif Orlowski, jyrkkine pudotuksineen. Talsimme sinne tuulista, keväisen kylmää hiekkarantaa. Tuohon aikaan paikka uinui vielä talviunta, mutta kesällä se lienee hyvin viehättävä.

Kävimme myös Gdynian keskustassa tsekkaamassa sataman patsaat, aallonmurtajan sekä vierasvenesataman, joka oli oikein suojaisa ja siisti, ja jonne lienee suorastaan ilo purjehtia:

IMG_5568
Liitovarjot Gdynian jyrkänteellä.
IMG_5573
Ajopuun juonteet.

Muuten Gdynian keskusta ei hirveästi hurmannut. Modernia rakentamista ja arkkitehtuuria, korkeita rakennuksia, abstrakti kirkontorni, tornitaloja ja itäeurooppalaista kerrostalodystopiaa sulassa sovussa kauniin vanhan rakentamisen kanssa.

Sopotin tunnelmaa. Kuuluisa vino talo, vanha loistohotelli, takorautaa ja Euroopan suurin laituri. Keväinen iltapäivä oli kolea, kesällä tilanne lienee toinen.

Matkalla takaisin Gdanskiin pysähdyimme Sopotissa, joka oli mitä ihanin paikka ja kesällä varmasti hurmaava. Siellä on Euroopan pisin puulaituri Molo (jep…), 500 metriä, ja laiturin päässä vierasvenesatama. Paikka vaikutti hiukan tuuliselta. Laiturin rakenteiden alla pauhaava aallokko lienee meluisa satamapysähdystä ja yöunia ajatellen.

Rannalla oli pari massiivista, dekatentisti rapistunutta loistohotellia ja pitkä hiekkaranta. Kesäisin onkin varmasti mukava tervehtyä 1800-luvun malliin raikkaassa meri-ilmassa tuossa perinteikkäässä kylpyläkaupungissa. Keskusta oli viehättävä vanhoine tai ainakin vanhantyylisine taloineen, kahviloineen, ravintoloineen ja kirkkoineen.

IMG_4461
Audio guide on turistin ystävä!

Toisen päivämatkan teimme junalla noin 60 kilometrin päässä Gdanskista sijaitsevaan Malborkin linnaan, jonka saksalainen ritarikunta rakennutti 1200-luvun lopulla. Koko linnan kiertämisessä olisi kulunut koko päivä, mutta mepä valikoimme parhaat palat ja olimme valmiit iltapäivällä. Uusi tekniikka näyttää tulleen myös audio guideihin. Nämä laitteet paikallistivat itsensä linnan eri kohdista, ja siten saimme sulavalla ja hillitysti vitsailevalla äänellä kerrottua informaatiota juuri siinä järjestyksessä kuin halusimme.

Pierogeja ja zurekia

Pärjäilimme Milka-suklaalla, lehmäkarkeilla (kermakarkit lehmäkuvioisella käärepaperilla) ja kaupungin ravintoloiden annilla. Kansainvälinen ruoka oli kelvollista ja edullista, perinneruoka, no, vaati osaksi ehkä tottumista. Miksi grillata, kun voi höyryttää? 😉

IMG_5602
Milkaa paikallisjunassa.

Puolalaisista perinneruoista tuli maisteltua pierogeja, suolaisia (tai makeita), epäesteettisen näköisiä, mutta kelvollisia piirakoita sekä leivän sisältä tarjoiltua zurek-keittoa, joka olikin maukas makuyhdistelmä. Mutta kuuluuko se leipäkin syödä? Kertokaa jos tiedätte.

Näitä herkkuja maisteltiin Pierogarnia u Dzika -ravintolassa, viehättävästi moderniin ja samaan aikaan perinteiseen tyyliin sisustetussa paikassa, joka lienee paras valinta kyseiseen aktiviteettiin.

Piirakkapaikan ihana, ajankohtaan sopivasti pääsiäishenkinen sisustus.

Zurek ja ei-niin-esteettiset pierogit.

Löysimme sattumalta itsellemme nimikkokahvilan, Libertasin, jossa herkuttelimme jättikokoisilla kakkupaloilla.

Goldwasser-likööriä kultahippuineen piti tietenkin maistaa eräässä Vanhankaupungin ravintolassa.

IMG_5664
Allekirjoittanut odottaa Goldwasseria. Kuvista päätellen suurin osa ajasta on mennyt puhelimen näpräämiseen. Näin ei kuitenkaan ole. 😉

Bigos-kaalipata kanavan rannassa sijaitsevassa Gdanski Bowke -ravintolassa oli huippua, kuten muukin ruoka siellä! Sinne mahdollisesti kesällä uudelleen. Bigos alla vasemmalla. Kaksi muuta kuvaa Lech Walesalle omistetusta ravintolasta, jonka sisustus oli huimaavan yksityiskohtaista. Mihin kaikkeen rihkamaa voikaan käyttää?

Majoituksesta sen verran, että se oli edulliseen hintaansa nähden yllättävästi tasokkaampaa mukavassa neljän tähden Mercure Gdansk Stare Miasto -hotellissa. Sitä voimme ehdottomasti suositella. Henkilökunta oli ystävällistä ja aamiainen maukas.

Pääsiäinen hiljensi kaupungin, muttei varsinaisesti haitannut turismin harjoittamista, siis valokuvaamista ja kävelyä ympäriinsä. Kirkollisesta pääsiäisen vietosta emme ehkä saaneet kaikkea irti, vaikka hetken kuuntelimmekin erästä kaunisäänistä kuoroa Bazylica Mariackassa. Mutta olemme sen verran maallistuneita, että meille riittivät puput ja munat.

Yhteenvetona

  • Nähtävyyksiä, historian siipien havinaa, itäeurooppalaista rantakaupungin tunnelmaa Gdanskissa koki jo maaliskuussa. Kesällä paikka herää varmasti kukoistukseen kaikkine rantaterasseineen ja nähtävyyksineen! Luontoakin saattaa kokea helposti matkustamalla läheisiin rantakohteisiin.
  • Gdyniassa, Sopotissa ja Malborkin linnassa kannattaa ehdottomasti vierailla. Gdanskin ydin, joskin viehättävä sellainen, on nähty parissa päivässä.
  • Purjehduksen kannalta Gdanskin vierasvenesatamaan pääsy vaikutti maakamaralla seisovan näkökulmasta monimutkaiselta kaikkine kanaaleineen, mutta asiasta pitää ottaa selvää. Sopotissa veneessäyöpyjää uhannee pauhaava laiturirakennelma. Gdynian satama tuntui siistiltä ja asialliselta.
  • Matkamme lopputulos on aikomus purjehtia kesällä Gdanskiin, jos vain tuulet, aikataulu ja ympäröivä maailma suovat. Ja ellei mikään mielenkiintoisempi kohde priorisoidu korkeammalle.

Ehkä siis tapaamme kesällä uudelleen, Gdansk!

Kaisu (joka myös otti kuvat)

3 kommenttia artikkeliin “Gdanskin lumo

  1. Kivantuntuinen reissu, samanaikaisesti rentouttava ja hyödyllinen 🙂

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.